TIMI ASIMI siunertaavoq inuusuttut asimiinnermut annertunerusumik ilisimasaqalernissaat kiisalu asimiinneq neriniarfittut timikkut paasinnittaasitigullu pissarsiaqarfiginissaa. Asimiinneq ilinniarfittut sammineqassaaq. Taasuma aamma iluaniippoq inuttut inuillu akornanni ineriartornerup ikorfartornissaa nukittorsarnissaalu.

Misissuinerit takutissimavaat asimi siunertaqarluni sulinermi inuusuttut ulluinnarmi inuunerannut pitsaasumik sunniuteqartarnera, taamaasilluni inoqatitut aammalu inuit akornanni pissusilersuutaat pitsaanerulertarsimapput atuarusussuseqarnerulertarlutillu. Taasumallu iluani uisakajaartarnerit kiisalu qinngasaarinerit annikillisinneqarneri misigineqartarluni. TIMI ASIMI aatsaat siullermeerluta tamanna misilereerlugu uppernarsarsimavarput ilisimatuut misissuinerminni paasisaat ilumoorluinnartuusut.

Inuunermi inuusuttuunerullu iluani suut tamarmik kikkukkullu tamanut oqaluttuarisaanermi kusanartuujuaannarneq ajorput – aamma ullumi.

TIMI ASIMI pingaartuuvoq peqataasut ajugaasimaarlutik inuttullu tunngaviliinermik misigisaqarlutik naammassisaqarlutik allagartartaarlutillu naammassinissaat.


Timi AsimiPiareersarfik koncept 2012

Pinngortitaq, peqqinneq, asimiinneq timersornerlu

TIMI ASIMI suliniutip Piareersarfimmi atuartunut nalinginnaasumik ilinnialersinnaanngitsunut tulluarsagaasup allaaserineqarnera, Kommuneqarfiup Sermersuup ataani tamani.

Piareersarfimmi TIMI ASIMI klasse faagilu

Misiliutitut suliniutip TIMI ASIMI atuartorai inuttut isumaginninnikkullu aammalu aalaniarnermikkut ajornartorsiutillit. Atuartut tassaapput atuarfimmi periutsit assigiinngitsut periarfissaasinnaasunik tamanit misileraaffigineqarsimasut, tassaasullu atuarfimmi nalinginnaasumik ineriartortinneqarnissaminnut ilinniartinneqarnissaminnullu naleqqutinngitsut.

Misiliutitut suliniut TIMI ASIMI pinngortitaq asimiinnerlu tunngavigalugu aammalu atorluarlugu suliniuteqarluni ingerlanneqartoq. Suliniut qaammatini sisamanik sivisussuseqarpoq aasaanerani ukiaaneranilu piffissaq angisooq asimi atorneqarluni. Piffissap sinnera illoqarfimmi timersortarfinni timersorfinnilu attartornikkut ingerlanneqarpoq.

Ilinniartitaanikkut Naalakkersuisup ullumikkut nalunaarusiai malillugit inuusuttut ullumikkut 57%-ii siinnerlugit meeqqat atuarfianiit ilinniagaqaqqilernatik ingerlaqqinngitsoortaput, tamannalu Kommuneqarfik Sermersuup TIMI ASIMI suliniut aqqutigalugu annikillisaaffiginiarpaa. Tassanilu atuartut pinngortitamut, asimiinnermut aammalu timersornermut soqutiginninnerat aallaavigalugu innersuusisarluni.

TIMI ASIMI Piareersarfiillu siunnersuisui suleqatigiinnikkut atuartunut qanoq pilersaaruteqartoqarnera pillugu aaqqissuusisoqassaaq, taassumallu qanoq atuartitaanerup iluani imaritinneqartussat ersarissarneqassallutik. TIMI ASIMI pinngortitami asimilu ilinniartitaanerup ineriartortinneqarnerata pissanganartup aammalu pinngortitami ilinniartitseriaatsip uani suliniuteqarnermi qitiulluinnartup ineriartortuarnissaa malinnaafigilluinnarlugu ingerlataraa.

Ilisimatuussutsikkut uppernarsarneqarpoq pinngortitaq asimiinnermilu suliniuteqarnermi sukumiisumik pitsaasumillu ingerlanneqaraangat meeqqat inuusuttullu ulluinnarni inuunerannut annertoorujussuarmik sunniuteqartartoq, meeqqammi inuttut ineriartornermikkut annertunerusumik pikkoriffeqaliinnaratik aamma atuarusussusaat piumassuseqarnerallu qaffasinnerulertarpoq tamanut iluaqutaasumik. Taassuma saniatigut meeqqat uisakajaarunnaarnertik malugisarpaat aammalu qinngasaarineq annikillisarsimalluni. Paasisat periutsillu nutaarluinnaat suliniuteqarnitsinnut ataqatigiissarlugit ingerlaavartumik ineriartortittuarpavut. Kiisalu atuartut ataasiakkaarlugit inuttut ingerlariaqqinnissaannut aammalu qanoq malinnaavigineqarnissaat pillugit suleriuseqarluta ingerlavugut.

Atuartitaanissamut neqeroorutigineqartoq ulloq naallugu ingerlanneqartassaaq, timikkut timersornermillu suliaqartitsinermik ingerlatsinissaq qitiutinneqarluni. Atuartut ataasiakkaarlugit inuttut Piareersarfimmi siunnersuisut suleqatigalugit ingerlariaqqinnissaannut pilersaarutit suliarineqassapput anguniakkat aalajangersimasut tunaartaralugit piviusunngortillugillu. Atuartitaanerup isumagaa illersorluguli pinngortitami asimiinnermilu ilinniartitaanerup misigisaqarnikkut sukumiisumik siammasissumillu ineriartortittuarnissaa.

Pinngortitaq asimiinnerlu ilinniarfittut atorneqarnera

Pinngortitaq aallaavigalugu ilinniartitaaneq aammalu asimi atuartitsinerup malinnaavigineqarnera annertusigaluttuinnarpoq. Ilisimatuussutsikkut misissuinerit aammalu misilittakkat takutippaat, meeqqat inuusuttut inersimasullu asimiittartut, nuannaarnerulersartut ulluinnarnilu ulapaarfiusumut eqqissisimanerusumik annertunerujussuarmillu sulinermikkut angusaqarnerulersartut. Atuartitsineq asimilu perorsaalluni ilinniartitsineq misigisaqartitsilluni iluuseqarneq ilinniarusussuseqalernermik pilersitsisarpoq. Taamaasillunilu pinngortitaq asimiinnerlu ilinniariaatsit ineriartortinneqarnissaannut qitiulluinnarluni inissisimavoq. Pinngortitap aalaasia pillugu aammalu avatangiitsip illersorneqarnissaanik ilinniartitsineq inuit pinngortitap aammalu avatangiisip illersorusussuseqalernissaanik piumassuseqalersitsisarpoq.

Peqqinneq

Pinngortitaq asimiinnerlu timitta ineriartorneranut aammalu eqqarsallaqqinnerulernissamut iluaqutaavoq. Ilisimatuussutsikkut aammalu misilittaanikkut uppernarsarneqarpoq, timitsinnut pinngortitamiinneq asimiinnerlu iluaqutaasupilussuusoq. Aatta qaffasissumik tillernera annikillisarpoq, timi aalassarinnerulersarpoq aammalu nappaatinut akiuusutissaqarnerulersarluni.

Asimi aallaarsimaarneq inuunerlu

Asimi aallaarsimaarneq inuunerlu siammasissupilussuulluni inissisimavoq, taassuma iluaniipput inuit ataatsiakkaat asimi pinngortitamillu atuinerat inuusarnerallu kiisalu timersorneq unamminerillu siunnerfigalugit asimik atuinerit.

Tamanna pinngortitaq asimiinnerlu akaaraqatigilluinnarlugu suleqatigalugit ataqqilluinnarlugillu ingerlanneqartarpoq, pinngortitap ingerlaasia aammalu avatangiisit paaseqatigilluinnarlugit illersorlugillu. Asimi aallaarsimaarneq inuunerullu iluaniipput nunakkut sumiissusersiuserluni arpannerit, aallaarsimaarnerit, sumiissusersiorluni ilinniarnerit, nunakkut pisunnerit allarpassuillu.

Asimi aallaarsimaarneq inuunerullu ineriartortuarnera malinnaavigeqqissaarlugu illersorluguli ingerlanneqarpoq. Inuit asimi pinngortitamilu aallaarsimaarnerup inuunerlu iluani sulisareersimasut ataqatigiissaarlugit suleqatigivagut ineriartortitsinermullu suleqatigalugit.

Timersorneq suliniuteqarnermut piffissaq tamaat ilaatinneqarpoq qitiulluinnarluni

Timersornerup timersornermilu atortortorineqartut pitsaanerpaatut naliliiffigisimasat atorlugit aammalu atuartut timersornerup peqatigiiffeqarnerullu aaqqissugaaneranut ilinniartinneqarnissaat ilaatinneqarpoq, taassumallu iluaniilluni timi atorlugu aalatinneqarlunilu ineriartortuarnissaa. Taamaasillunilu pinngortitaq, asimiinnerullu atuartunut ineriartorfittut atorneqarluni.

Atuartut makku TIMI ASIMI sammisaraat ilinniarlugillu:

  • 24 timer Ikiueqqaarneq
  • Annaasiniartartutut nunaluttarfimmi angusineq
  • Tunngaviusumik nalunnermut ilinniarneq
  • Timip sananeqaataanik sungiusaanermullu ilinniarneq
  • Suleqatigiillaqqinnerulernissamik pikkorissarneq
  • Nunakkut 50+ km pisunneq
  • Innakkut allunaasalerluni ammukarneq
  • Asimi tupermi illumilu kangerlummi aallarsimaarneq
  • Peqqinnartunik nerisassiorneq nerisaqarnerlu pillugu ilinniarneq
  • Nunakkut qaqqakkullu arpanneq
  • Timigissarneq nukkassarnerlu
  • Illup iluani cykkilerneq

Suliniut nutaaq

Suliniut aammalu misiliutigalugu taamatut ingerlatsinermut periusaasoq periarfissanik nutaanik aqqutissarsiorfittut aallartitaavoq ingerlanneqarlunilu, tamannalu Piareersarfimmut qinnuteqartartut amerlasigaluttuinnarnerannut pissuteqarluni tunngaviliisuuvoq inerisarneqarlunilu.

Ikinngutinnersumik

Kim Godtfredsen

Aallarniisoq isumassarsisorlu

TIMI ASIMI Adventure